Toivoisin, että joku tulisi ja veisi pois pahasta. Pelastaisi.
Että kun seuraavan kerran olen sopimassa keikkailusta, sanoisi kieltäisi, kuten vanhempi kieltää lastaan tekemästä väärin, suojelee tätä tekemästä itseään satuttavia valintoja. Että joku muistuttaisi minua, että älä satuta itseäsi.

Tilasin juuri eilen ja maksoin mm. sukkanauhajuttuja ja isompia kortsuja, sillä tuossa oli yksi asiakas, jolla oli niin iso vehje, että kortsun kanssa oli hankalaa.. ja samaan aikaan mietin, että pitäisi lopettaa nämä keikkailut. Pitäisi taas myös käydä testeissä, sillä yksi asiakas oli jo sisällä, kun totesi, että hups ei ole kumia. Tuli myös siälle, eli potentiaalinen raskauden mahdollisuus on. Vaikka naiivi uskoni, etten voisi saada tauteja, romuttui, naiivi uskoni, että en tule raskaaksi, on näköjään säilynyt. Olen niin niin monta kertaa ollut tilanteessa, että miettinyt olenko raskaana ja en ole ollut, että tuntuisi isolta vitsilät maailmankaikkeudelta, jos olisin raskaana.

Pahoittelen, että asiakkaiden määrän raportointi jäi jo reilun kymmenen jälkeen. Mutta voin sanoa, että ihan liikaa niitä on kertynyt.

Miksi, miksi tässä tilanteessa ollaan taas? Että vihaan itseäni, kehoani, haluaisin leikellä sitä palasiksi ja tuhota? Että päivästä toiseen itseviha täyttää pääni ja pitkin päivää pitää mennä vessaan hakkaamaan itseään? Miksi koukutuin taas rahaan ja en vain voi pärjätä sillä summalla, mitä saan, sillä sillä pärjäisin?

Miksitä sitä yhä kohtelee itseään näin, ihan itse ajautuu samankaltaisiin tilanteisiin, joita luulisi olevan ihan tarpeeksi jo? Joskus kun silloin teini-iässä terapeuttini kanssa juttelin silloisista irtosuhteistani ja päivittelin, että kun en osaa pitää puoliani ja siksikin ajaudun harrasta´maan seksiä, ettei se mikään ihme ole, jos on jo kahdeksanvuotiaana pakotettu siihen ja annettu uskoa, että se on ihan oikein, ja että on huora. Niin kai. Tuntuisi vain, että eikö sitä jo aikuisena ihmisenä tiedä ja osaa tehdä päätöksiä, jotka tukisivat omaa hyvinvointia.

Olen noussut urallani, jippijaijee. Tai no, miten sen nyt haluaa ajatella. Otin erään halvan hotellin kautta itselleni huoneen, jottai saisin tehtyä enempi keikkaa. Tienattua nopeampaa rahaa. Viisi asiakasta alkaa tuntua jo aikalailla, vaikka nyt olin viisas ja ostin liukkariakin.

Ostin myös eilen muuten peruukin, ajattelin jotenkin, että olisi helpompi olla se huoraminä, että se vahvistaisi sitä roolia.

Pari vuotta sitten kun tein ensimmäisiä keikkoja, kuvittelin, että harjoitus tekisi mestarin ja paha olo keikan jälkeen jäisi pala. Harjoittelulla on toki jotain tuloksia ollut, mulla on joku aivan oma huoraminä, joka on erillinen minusta. Hoitajani sanoikin, että kuulostaa kyllä ihan sivupersoonalta. Ja että kaikki minun seksuaalisuus on tuolla yhdellä sivupersoonallani. Ihmettelen sitä itsekin, että olen huoraamistilanteessa niin viettelevä, narttu, haluava, kiimainenkin. Kun arkipäivässä en koe olevani millään tapaa seksuaalinen, haluavani seksiä tms.

Ajattelin tänään, että kostan miehille, kun minussa on arpia ja en ehkä olekaan niin viehättävä kuin he odottaa. Helvetti, mitä ajatustenjuoksua. Ketään muuta tämä ei satuta kuin minua, ja kukaan muu noita arpia ei kanna kuin minä.

Olen ajatellut myös, että käännä hyväksuikäytön miehiä kohtaan, kun nyhdän heiltä rahaa seksistä. Juu, jälleen voi päivitellä tätä ajatustenjuoksua, sillä kukahan tässä on ahdistunut ja ihan lopussa, ja ihan oikeasti tämän ahdistuksensa kanssa välillä jopa sairaalakunnossa?

Lyökää joku minua vasaralla päähän.

Rahatilanne näytti taas muka heikolta. Vaikka ihan sellainen se oli, että sillä olisi vielä vajaan viikon pärjännyt, kun tulisi rahaa. Muttaei, tämä tyttö teki tänään kolme keikkaa.

Kuka voisi kääntää ajassa taaksepäin siihen päivään, kun laitoin ilmoitukseni ja päätin keikkailla?